Kreikan tilanteesta

Uutiset aina välillä toitottavat "Kreikan levottomuuksista", niistä ei tosiaankaan täällä ole mitään tietoa. Olen ollut saarella suurten vaalien aikaan ja mistään ei ole voinut ymmärtää, että vaalit on käynnissä. Kaikkinaiset levottomuudet kuuluvat mantereelle isoihin kaupunkeihin, saaret ovat vähän kuin omia pieniä valtioitaan. Ihmiset elävät rauhallista elämäänsä ja ovat erittäin ystävällisiä ja edelleenkin kriisistä riippumatta hyvin vieraanvaraisia.

Esim. kesällä 2015 Kreikan pankit olivat talouskriisin takia kiinni. Suomen uutiset välittivät uskomattoman ankeata kuvaa Kreikasta ja ihmisistä jonottamassa pankkiautomaateille. En tunnistanut tätä kuvaa! Molyvoksen kylässä on 3-4 pankkiautomaattia enkä koskaan ikinä nähnyt mitään jonoja missään, enkä kuullut että kenelläkään turistilla olisi ollut mitään rahanvaihto-ongelmia.

Lesvos ja pakolaiskriisi

Aikaisempina vuosina, kun kerroin Suomessa käyväni paljon Lesvoksella, kukaan ei oikeastaan koskaan tiennyt missä ja mikä saari on kyseessä. Pakolaiskriisi vuonna 2015 muutti tämän. Lesvos joutui median tähtäimeen vaikka pakolaisia tulvi monille muillekin Kreikan saarille. Tilanne oli usein koskettavan traaginen, seurasin hyvin läheltä pakolaisten saapumista rannoille ja heidän tuntojaan. Oma äitini oli Viipurin evakko ja pakolaisten tilanne toi sen aivan eri tavalla lähelle ja kyyneleet silmiin. Kuka tahansa meistä voisi joutua tuohon tilanteeseen.

Vaikka näistä surullisista tapahtumista onkin jo kulunut muutama vuosi, silti television välittämät kuvat elävät ihmisten mielissä. Todellinen tilanne on siis aivan toinen. Rannat ovat hiljaisia ja puhtaita. Kaikkialla on hyvin rauhallista. Melkeinpä LIIAN rauhallista.

Koska mediavahinko ehti silti kuitenkin jo tapahtua: monet matkatoimistot, kuten suomalainen Aurinkomatkat, peruuttivat charterlentonsa Lesvokselle 2016. Se on täysin käsittämätöntä, koska siihen ei ole mitään syytä. Joten olen erittäin iloinen, että Tjäreborg on aloittanut uudelleen suorat lennot Lesvokselle.

Monet yrittäjät ovat joutuneet sulkemaan ovensa turistien puutteen takia. Se tuntuu niin epäreilulta, kun nämä samat ihmiset juuri avasivat sydämensä ja auttoivat näitä hätääkärsiviä ihmisiä pakenemassa kauheata sotaa. Tilanteet olivat välillä niin koskettavia ja liikuttavia, se oli kuin valtaisa rakkaus-tsunami kaikkea sitä pahuutta vastaan, jota nämä pakolaiset olivat kokeneet.

Saarella on edelleen kaksi isoa pakolaiskeskusta, ihmispolot ovat jääneet Lesvokselle jumiin yrittäessään hakea turvapaikkaa. He eivät pääse eteenpäin Eurooppaan ja taaksepäin he taatusti eivät halua riskeerattuaan elämänsä vaarallisella merimatkalla kumiveneellä. Ja tässä kohtaa pitää jälleen kerran muistaa, että Lesvos on valtavan suuri saari. Keskukset sijaitsevat hyvin syrjässä, niitä ei meinaa löytää vaikka etsisi. Joten se on melkein sama, jos Helsingistä katsottuna pakolaiskeskukset sijaitsisivat Hyvinkäällä, Riihimäellä tai Porvoossa. Hyvin suurella todennäköisyydellä pakolaisia ei edes näe, jos ei mene leirien läheisyyteen.

Nobelin rauhanpalkinto!?

Lesvoksen ihmiset (People of Lesvos) olivat vuonna 2016 Nobelin rauhanpalkinnon ehdokkaina tästä arvokkaasta humanitäärisestä auttamistyöstään. Valitettavasti voitto ei kuitenkaan sinne osunut, mikä olisi ehkä auttanut saarelaisten elämää ja elinkeinoa.

Olin itsekin tulkkina YLEn tekemässä dokumentissa tästä aiheesta, se kuvattiin toukokuussa 2016. Oli mielenkiintoista päästä näkemään dokumentin tekoa aivan läheltä, ohjelma tuli ulos elokuussa 2016. Pertti Pesosen Ulkolinja-dokumentin nimeltään ”Kreikkalainen omatunto” voi katsoa YLE Areenalta seuraavat 80 vuotta:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/08/22/ulkolinja-kreikkalainen-omatunto.

Ohjelmassa esiintyy paljon ystäviäni ja joogaopettajani Angela Farmer.

Koska ihmisryhmä ei voi olla Nobel-ehdokkaana, heitä oli valittu edustamaan paikallinen kalastaja, joka on pelastanut merestä useita ihmishenkiä sekä 83v mummo, joka ystävämummojensa kanssa ovat myös auttaneet pakolaisia. Pääsin haastattelemaan heitä ja silmäkulmat kosteina kuuntelin näiden todella läpeensä hyvien ihmisten tarinoita.

Monet kuuluisuudet ovat käyneet saarella tukemassa tätä humanitääristä työtä. Heistä näyttelijätär Susan Sarandon oli myös Nobel-ehdokkaana edustamassa lukemattomia ulkomaalaisia vapaaehtoisia ja järjestöjä, jotka ovat olleet saarella auttamassa. Angelina Jolie kävi myös siellä ja kiinalainen ihmisaktivisti-taiteilija Ai Wei Wei on perustanut studionkin Lesvokselle ja kesällä 2016 siellä ollessani Paavi Franciscus vieraili saarella osoittamassa tukeaan. Valitettavasti en päässyt tapaamaan!

MAAILMANTILANNE

Kaikki on siis tällä hetkellä rauhallista. Mutta miten käy tälle EU:n ja Turkin väliselle sopimukselle jatkossa, se jää nähtäväksi. Varsinkin kun tilanne Turkissa on muutenkin aika tulehtunut.

Kesällä 2015 Myös monet joogaoppilaat pääsivät todistamaan pakolaisvirtaa, mutta ketään tilanne ei häirinnyt. Kaikki pakolaisethan ovat hyvin nöyriä ja ystävällisiä ihmisiä. Monet joogit ovat itsekin olleet mukana vapaaehtoistyössä, parasta mahdollista karmajoogaa!!

Mutta kuten tämä Nobel-kalastajakin sanoi haastattelussa, kun kysyin häneltä, mitä sanoisit henkilöille, jotka epäröivät tänne tulemista: ”Kukaan ei voi luvata, ettei pakolaisia koskaan enää tulisi. Mutta jos Sinä tulet tänne lomalle 10 päiväksi ja vaikka yhtenä lomapäivänäsi autat hieman pakolaisia, uskon, että lomastasi tulee vieläkin parempi ja ikimuistoisempi.”

Olen samaa mieltä. Joten sydämellisesti tervetuloa Lesvokselle tänä historiallisena aikana!